Hyvästä paras – Jim Collins (Kuva: www.jimcollins.com)
Jos erään aikamme merkittävimmän bisneskirjailijan, Jim Collinsin, ehkä merkittävintä teosta, Hyvästä paras, pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se sana olisi kurinalaisuus. Collins tarkastelee kirjassaan syitä siihen, miksi jotkut samoista lähtökohdista ponnistavista yrityksistä pystyvät kehittymään vuosien aikana samoissa liiketoimintaolosuhteissa parhaiksi – jopa uskomattoman paljon verrokkejaan paremmiksi. Itse asiassa Collinsin parhaiksi valitsemien yritysten markkina-arvo kehittyi viidentoista vuoden tarkastelujaksojen aikana keskimäärin hämmästyttävät seitsemän kertaa markkinoiden keskiarvoa nopeammin.
Viidennen tason johtajuus – Level 5 Leadership
Collins jakaa kirjassaan johtajuuden viiteen tasoon. Menestyneimmissä yrityksissä viidennen tason nöyrän peräänantamattomat johtajat onnistuvat vuosien aikana luomaan johtamiinsa yrityksiin inspiroivan toimintaympäristön, merkityksellisen mission sekä kurinalaisen voittamisen kulttuurin. Näille viidenen tason johtajille on tyypillistä, etteivät he loista välttämättä persoonallisuudellaan tai korosta omaa merkitystään yrityksen menestystarinassa. Erinomaisuuden taustatekijöistä kysyttäessä he ovat jopa sitä mieltä, että heidän kohdallaan tuurilla on ollut valtava merkitys onnistumisia selittävänä tekijänä, mikä Collinsin mukaan näyttelee näissä kasvutarinoissa kuitenkin varsin pientä roolia. Kaikista parhaiksi yltävistä yrityksistä löytyy juuri tällaisia viidennen tason johtajia.
Ihmiset ensin – First Who, Then What
Parhaiden organisaatioiden johtajat ymmärtävät oikeiden ihmisten merkityksen. He ajattelevat automaattisesti ensin sitä, ketkä menestystä ovat rakentamassa ja vasta sen jälkeen sitä, mihin ollaan menossa. Kirjansa bussivertauksessa Collins kehottaa varmistamaan, että niin itse bussissa kuin sen tärkeimmillä paikoilla istuvat ihmiset, jotka pystyvät tekemään muuttuvassa toimintaympäristössä toistuvia huippusuorituksia. ‘Kaaoksen’ keskellä paras strategiasi on se, että sinulla on bussilastillinen taitavia ihmisiä, jotka yltävät huippusuorituksiin huolimatta siitä, millaisia haasteita seuraavaksi on luvassa.
Brutaalien faktojen kohtaaminen – Confront The Brutal Facts
Collins käyttää kirjassaan vaikuttavia esimerkkejä ja yhtä ehdottomasti vaikuttavimmista esimerkeistä hän nimittää Stockdalen paradoksiksi. Esimerkki kertoo Yhdysvaltain armeijan upseerista James Stockdalesta, joka oli Vietnamin sodan aikaan yli kahdeksan vuotta vihollisjoukkojen vangitsemana ja joutui tuona aikana kidutetuksi kymmeniä kertoja. Hän kertoo tarinassaan, ettei vankileireiltä selvinneet suinkaan optimistisimmat yksilöt, vaan ne, jotka pystyivät kohtaamaan mielessään sen brutaalin faktan, että vankeus voi kestää jopa vuosia mutta kykenivät silti pitämään järkähtämättä kiinni uskostaan selviytymiseensä.
Myös parhaiksi kehittyvissä yhtiöissä vallitsee järkähtämätön usko siihen, että loppujen lopuksi ne menestyvät ja saavuttavat tavoitteensa riippumatta siitä, millaisia haasteita ne matkansa varrella kohtaavat. Näissä yrityksissä työskentelevillä ihmisillä on kuitenkin riittävästi kurinalaisuutta kohdata aina brutaaleimmatkin faktat huolimatta siitä, mitä ne kulloinkin ovat.
Siilikonsepti – The Hedgehog Consept
Siilikonsepti kuvaa tietyn tyyppistä ajattelumallia, joka johtaa lähes vääjäämättä menestykseen. Yksinkertaisen tehokasta – siilimäistä – ajattelumallia verrataan kirjassa monimutkaisuuteen taipuvaiseen – kettumaiseen – ajattelutapaan. Kettu punoo päiväkausia juoniaan siilin nappaamiseksi ja tekee lopulta harkitun hyökkäyksensä. Siili puolestaan touhuaa päivittäisiä askareitaan ja ketun hyökätessä se ajattelee: ‘Eikö tuo kettu koskaan opi’. Se vetäytyy salamannopeasti piikkiensä suojaan ja voittaa näin näiden kahden keskinäisen kamppailun kerta toisensa jälkeen. Kettu puolestaan palaa punomaan uusia juonia siilin päänmenoksi.
Siilikonsepti rakentuu kolmen keskeisen kysymyksen varaan. 1) Mistä olemme innostuneita?, 2) Missä voimme olla maailman parhaita? ja 3) Mikä vaikuttaa vahvimmin taloudelliseen tulokseemme? Parhaat yritykset löytävät selkeät vastaukset näihin kolmeen kysymykseen ja onnistuvat pitäytymään kysymysten ’leikkauspisteessä’.
Kurinalaisuus – Collinsin ykköshyve
Kurinalaiset ihmiset, kurinalainen ajattelu, kurinalainen toiminta. Tämä ketju luo parhaisiin yrityksiin kurinalaisuuden kulttuurin (Culture of Dicipline), jossa ihmiset eivät ole vain töissä, vaan kokevat vahvaa omakohtaista vastuuta ja sisäistä yrittäjyyttä. Tällainen ajattelu luo Collinsin mukaan taianomaisen ympäristön huippuunsa hiotun suorituskyvyn sekä huipputulosten saavuttamiselle.
Kurinalaiset ihmiset ymmärtävät, ettei menestys synny yhdessä yössä. He tietävät, että suuren vauhtipyörän liikkelle ja vauhtiin saamiseksi on tehtävä valtava määrä pieniä ponnistuksia. Kun vauhtipyörän nopeus alkaa lisääntymään sen etenemistä on lopulta todella vaikeaa pysäyttää. Tässä vaiheessa ulkopuolinen tarkastelu tuo vääjäämättä mieleen kysymyksen siitä, mikä tönäisy on ollut juuri se ratkaiseva. Tällaista yhtä ratkaisevaa tönäisyä ei kuitenkaa ole olemassa, vaan niin vauhtipyörän kuin parhaiden yritystenkin ylivoimainen eteneminen on seurausta lukemattomasta määrästä pieniä, oikeansuuntaisia ja kurinalaisia tönäisyjä.
Mikäli et ole vielä tutustunut kyseiseen kirjaan tai lukukokemuksesi sijoittuu aikajanalla lähemmäs kirjan julkaisuajankohtaa (2001) kuin nykyhetkeä, niin suosittelen hankkimaan kirjan jo tänään.
Kirjallisuutta
James C. Collins, 2001. Good to Great: Why Some Companies Make the Leap… and Others Don’t
Etsitkö työkaluja yritysjohtamiseen? Näistä voi olla sinulle apua, ole hyvä.
—
Tapani Määttä, LinkedIn
+35850 302 0753
tapani.maatta@nha.fi
Kasvujohtaminen 